Poikkeus sääntöön.

Olen juurikin kotiutunut Helsingin reissusta ja oli MAHTAVA reissu. Lähdin Annan kanssa keskiviikkon 14.6 klo.10.22 junalla kohti pääkaupunkia. Löydettiin hotelli sekä respan pojat, sen jälkeen shoppailemaan!
Torstaina ensin satamaan aamupalalle, sieltä vähän shoppailemaa ja noin kello vähän yli 2 istutettiin takamuksemme hotelli Kämpin eteen. Tarkoituksena oli nähdä Bon Jovin saapuminen hotelliin. Siinä seitsemän aikaa rupesi tapahtumaan ja pojat kurvasi pihaan. Jon ja Tico meni auton kyydissä suoraan parkkihalliin, joten niistä ei hirmuisasti näkynyt, mitä nyt vähän sivu profiilia ehti näkemään. Perässä tuli Richie ja David, jotka nousivat auton kyydistä pois oven luolta. Siinä sitten porukka kilju ja meikäläinen juoksi Richie luo ja sain kuvan hänen kanssaan ♥, ja voin sanoa että olin törkeen liikuttunut kun sain kuvan hänen kanssaan. Myöhemmin Tico tuli ovien eteen sikarin kera ja herrasmiehenä antoi kuvia fanien kanssa mukaan lukien minun kanssa ♥
Koko porukka lähti illanviettoon joskus kahdeksan jälkeen ja siinä näin sitten Jonin kunnolla myös, silloin kukaan heistä ei jääny jakelemaan nimmareita yms. vaan kävelivät suoraan autoihin. Sen jälkeen lähdin hyppelemään iloisesti kohti hotellia.


Richie Sambora


Tico Torres

Perjantaina heräsin kello kahdeksan, pomppasin ylös ja vaatteisiin ja siitä matka kohti USA:n suurlähetystöä. Sen oikea paikka oli remontissa, joten se oli sijaispaikassa rautatieaseman vieressä. Sieltä selvisin hyvin ja englantia kehuttiin jopa (epäilen et sen haastattelijan kuulossa oli vikaa). Sitten juoksin rautatieasemalle, jossa Anna ootteli ja sitten suuntana kohti Olympia Stadion. Siellä sitte jonotettiin PITKÄÄN ja jutusteltiin muiden Bon Jovi fanien kanssa, välillä hakien ruokaa tai juotavaa. Kello neljä avattiin ekat portit ja meidät kuljetettiin seuraavan portin eteen, joka aukesi kello viisi, jonka jälkeen seurasi hillitön juokseminen hyville paikoille. Saatiin todella hyvät eturivin paikat, siinä sitten odotettiin. Kello 20.08 Richie saapui lavalle hymyillen, Ticon asettuessa rumpujen taakse ja David meni kosketussoittimiensa äärelle. Herra Jon saapui lavalle ja räjäytti paikan sekä minun itku virtaukseni! Keikka oli kaksi ja puoli tuntia pitkä ja koko stadion laulo, huusi ja seisoi. Sato loppujen lopuksi kaatamalla ja se vaan lisäs tunnelmaa!

Wild, wild is the wind
That takes me away from you
Cold is the night without your love
To see me through
Wild, wild is the wind
That blows through my heart
Wild is the wind
Wild is the wind
You got to understand, baby
Wild is the wind